Suomi elää valitettavasti jälleen traagista tapahtumaa. Nuori mies ampui eilen kymmenen opiskelutoveriaan Kauhajoella. Se on tavallinen suomalainen pikkukaupunki.
Tällaisiin uutisiin ei totu. Ne järkyttävät aina syvältä. Suomi on poissa tolaltaan, kaikki puhuvat ja monet itkevät. Traagisinta on niillä, jotka ovat menettäneet läheisiään. Kysymme miksi?
On pakko esittää peruskysymys: miten meidän yhteiskuntamme sallii tällaisen tapahtua. Eikö jotain ole pahasti pielessä, kun olemme asian äärellä jo toistamiseen vuoden sisällä?
Toisaalta yhteiskuntamme osoittaa näissä tilanteissa myös kykynsä reagoida. Kriisiryhmät perustetaan 1-2 tuntia tapahtuneesta ja tietoa suorastaan tulvii eri lähteistä. Kouluissa ja kodeissa keskustellaan.
Samanaikaisesti kun pohdimme maailman pahuutta,
meidät ympäröi huolenpidon ja välittämisen verkko.
Ei Suomi ole paha paikka.
On kuitenkin selvää, että tarvitaan muutoksia. Puutteet niin aselupien myöntämiskäytänteissä kuin muissakin asioissa, jotka todetaan tämän taustalle, on syytä korjata päättäväisesti. Uutta näyttöä ei soisi odotettavan.
Aina nousee esiin myös keskustelu VASTUUSTA. Kuka vastaa siitä, että tähän reagoidaan korjaamalla asioita parempaan, ennalta ehkäisevään suuntaan?
Vastuu ei ole vain yhdellä taholla, vastuu on meillä kaikilla. Meidän jokaisen on syytä ajatella tätä asiaa. Pohdinnan jälkeen jonkin meissä soisi muuttuvan. Voimme tehdä muutoksen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti