Kuntalaisvaikuttamisen merkityksestä

Kuvittele Suomi, jossa ei olisi itsehallinnollisia kuntia. Olisi vain valtionhallinto omine paikallisine organisaatioineen. Kaikki viranhaltijat olisivat valtion "pitkässä ja kapeassa leivässä". Minusta tuo vaihtoehto kuulostaa vähintään tylsältä.

Suomessa on kuitenkin 1860-luvulta muotoutunut vahva itsenäinen paikallishallinto. Se rakentui ensin seurakuntien perustalle mutta on myöhemmin kehittynyt laajaksi ja hyvin merkittävällä tavalla kansalaisten elämään vaikuttavaksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tänään meillä on monimuotoinen kuntakenttä, joka on monella tavalla kiintoisa, luovakin.

Kunnille on vuosikymmenten saatossa tullut erittäin laajat velvoitteet ihmisten hyvinvointipalvelujen järjestämisessä. Kunnat huolehtivat myös siitä, että ihmiset KOKEVAT yhteiskunnan toiminnan oikeudenmukaiseksi ja hyödylliseksi. Mikäli näin ei olisi, ihmiset eivät protestoimatta maksaisi verojaan.

Kunnat siis toimivat kansalaisten vaikutuskanavina ja paikallisen vaikuttamisen kenttinä. Julkiset palvelut konkretisoituvat myös ymmärrettäviksi: päiväkodeiksi, kouluiksi, sairaanhoidoksi, teiksi vesihuolloksi yms. Vastuukin on selkeä: kunnan päättäjät ja virkamiehet toimivat kansalaisten paikalliseksi hyväksi. He ovat vastuussa, paikallisesti.

Niin kauan kuin kuntalaiset kokevat voivansa vaikuttaa siihen, mitä verorahoilla tehdään, heidän luottamuksensa järjestelmään säilyy. Mikäli tämä luottamus heikkenee, myös iloisen veronmaksajan ilme kiristyy.

Paikallisten vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen ei ole vain yksittäisen kunnan asia, vaan lopulta koko yhteiskunnan etu ja intressi. Mielestäni kunnissa ei olla riittävästi kiinnitetty huomiota tähän asiaan. Päätöksentekokultuurin avoimuus ja mahdollisuus eri tavoin vaikuttaa paikallisiin asioihin olisi voinut olla paljon vahvemmin esillä.

Kuntavaaleissa ÄÄNESTÄMINEN on vain yksi vaikuttamisen muoto. Sitäkin voisi kyllä uudistaa. Esimerkiksi 1800-luvulla kehitetty suhteellisen vaalitavan toimivuus olisi uudelleen arvioitava. Toinen tärkeä mekanismi on ASIAKASPALAUTE. Sen käyttäminen kuntalaisvaikuttamisen välineenä ei kunnissa kuitenkaan ole sillä tasolla kuin pitäisi.

Aivan oma osallistumisen kenttä on KEHITTÄJÄKUMPPANUUDET, joita kuntahallinnossa voisi edistää huomattavasti nykyistä enemmän. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sellaisten suunnittelukäytäntöjen omaksumista, joissa kuntalaisten ja heidän yhteisöjensä aktiivisuus tulisi paremmin huomioiduksi.

Mikkeliin voitaisiin esimerkiksi kehittää kunnan eri osa-alueita paremmin huomioivia, osallistavan kehittämisen välineitä. Niiden kautta niin yksittäiset kuntalaiset kuin yhdistykset ja yritykset voisivat nykyistä paremmin vaikuttaa suoraan kaupungin kehittämiseen. Poliitikotkaan eivät jäisi tässä osattomiksi, he voisivat aktiivisesti osallistua näihin paikallisiin prosesseihin.

Tulevaisuudessa yhä suurempi osa informaatiosta jaetaan internetin kautta. Asiointi siirtyy myös verkkomaailmaan. Se on ympäristö, johon kunnallishallinnon olisi sukellettava nykyistä määrätietoisemmin. Kunnan avoimuutta voidaan hallitusti rakentaa kaikkien kuntalaisten saavutettavilla olevien avointen verkkojen kautta.

Tämä askel tulee joka tapauksessa otettavaksi. Miksei Mikkeli voisi tässä asiassa mennä kehityksen kärkeen, lisätä kunnan kaikenkattavaa "läpinäkyvyyttä" ja sitä kautta kuntalaistensa luottamusta kunnalliseen päätöksentekoon.