Eilen oltiin taas ProMikkelin järjestämässä vaalitilaisuudessa, yliopistokeskuksen auditorioon oli kokoontunut noin 65 ihmistä keskustelemaan mielenterveys- ja paihdekysymyksistä. Tällä kertaa tilaisuus oli organisoitu niin, että puolueiden edustajat istuivat edessä vastaillen kukin vuorollaan tehtyihin kysymyksiin. Kysymykset olivat kyllä erinomaisia, mutta toteutustapa vähän tylsä.
Keskustelua herätti mm. mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseen suunnattu MIEPÄ hanke. Siihen on panostettu sekä rahaa että odotuksia. Rahaa on mennyt mutta odotukset eivät näytä täyttyneen. Hanketta kritisoitiin monesta suusta. Loppuraportista ei kuulemma löydy konkreettisia korjausliikkeitä. Liikaa koukeroista ja vaikeata kieltä. Ihmiset eivät ymmärtäneet lukemaansa. "Ajan ja rahan haaskausta" sanottiin.
Ei ole ensimmäinen kerta, kun kuulen näissä keskustelutilaisuuksissa kritisoitavan KEHITTÄMISTÄ ja erityisesti hankkeita. Tällainen puhe saa minut hieman hämilleni. Minua kiinnostaisikin kovasti tietää, miksi juuri kehittämisellä tuntuu täällä Mikkelissä olevan niin huono maine?
Mieleen tulee vääjäämättä ajatus, että asioita ei kyllä tehdä ihan oikein, jos kehittämishankkeista on kerta toisensa jälkeen tuloksena vain suuri hämmennys. Onko kysymys sitoutumisen vai osaamisen puutteesta?
Kehittäminenhän tähtää toimintatapojen uudistamiseen. Muutos tapahtuu, kun asioita ensin mietitään hieman uudesta näkökulmasta ja sitten niitä myös tehdään käytännössä toisin. Minulle on tullut sellainen vaikutelma, että Mikkelissä juuri tämä käytännön toteuttaminen jää liian monessa hankkeessa uupumaan, eli hanke saadaan "konkretiaa vaille valmiiksi".
On kuitenkin suurta taloudellisten ja henkisten voimavarojen tuhlausta (esimerkiksi MIEPÄ hankkeeseen on panostettu noin 500 000 euroa) toteuttaa kehittämishankkeita, jotka eivät konkretisoidu muutoksina palvelurakenteissa ja -prosesseissa. Jokin näiden hankkeiden toteuttamisessa on vakavasti vialla. Ongelma ei varmaankaan ole hankkeissa sinänsä. Ilman niitähän on hyvin vaikeata, ellei mahdotonta, toteuttaa uudistuksia. Arjen palvelutyöstä ei henkilökunta käytännössä pysty irrottautumaan kehittämistyöhön ilman hankkeen tuomia lisäresursseja ja tukea.
Mikkelin kukoistuksen ja tulevaisuususkon kannalta olisi tärkeätä, että myös kehittämistoiminta hoidettaisiin sellaisella asiantuntemuksella ja osaamisella, ettei siitä jatkuvasti tulisi turhauttavia viestejä. Huonosta kehittämisestä lamauttava näköalattomuus leviää muihin toimijoihin ja lopulta näkyy jatkuvasti huonontuvana palvelutoimintana myös kuntalaisille. Toivon todella, että esimerkiksi kaupungin uusi kehittämispäällikkö tuo Mikkelin kehittämiskulttuuriin kaivattua osaamista ja johtajuutta.
ProMikkelillä on muuten erinomaiset kuntavaalisivut. Niiden eteen on nähty paljon vaivaa. Ehdokkaille on laadittu kiperä kysymyslista. Olen vastaillut vaalien alla moniin "galluppeihin" mutta tämä ProMikkelin kysely on ollut ylivoimaisesti haastavin. Vastausten muotoileminen avoimiin kysymyksiin käy hyvästä päättäjävalmennuksesta. Vaikka kaikki ehdokkaat eivät ole jaksaneet vastauksia rustata niin tämänkin testin ahkeroineita löytyy. Kiinnostuneet voivat tutustua ehdokkaiden vastauksiin tästä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti