Myötäisessä on helpompi edetä kuin vastaisessa on luovia. Politiikassa vaikuttavat monet asiat, sekä valtakunnalliset muutostuulet että paikalliset puhurit. Ne eivät välttämättä kuitenkaan vaikuta samaan suuntaan. Paikallinen puhuri voi viedä vastatuuleenkin, mutta silloin ratkaisee luovimisen taito.
Toisille puhalsi kunnallisvaaleissa myötäinen muutos. Ilmassa oli paljon "muutostahtoa" mutta myös protestia. Perinteiseksi koetulle politiikan tekemisen tavalle kansa halusi antaa merkin. Vaalien suuria menestyjiä olivat Perussuomalaiset, Kokoomus ja Vihreät. Mielestäni nämä kaikki ovat osanneet profiloitua isoihin myötäisiin hyvin. Tällaisina voi nähdä yhteiskunnan: 1) monikulttuuristumisen, 2) kasvaneen ympäristötietoisuuden sekä 3) yleisen poliittisen kulttuurin muutoksen.
1) Perussuomalaiset onnistuivat kanavoimaan yleistä tyytymättömyyttä onnistuneesti. Otaksuttavasti esimerkiksi osa Keskustan jäsenistä siirtyi vauhdittamaan PS:n menestystä. Puolue on usein ollut juuri murroskausien voittaja. Suurena tuulena näkyy Suomessa nyt Euroopassa laajemminkin vahvistunut kansallismielisyys ja monikulttuuristumisen kritiikki. Puolue on nimeään myöden (perinteisen) suomalaisen identiteetin puolustaja. Suomalaisen yhteiskunnan monikulttuuristumisen prosessissa puolue löytää merkittävän poliittisen roolinsa tästä identiteettimurroksesta. Minusta on hyvä, että tämä murros kanavoituu demokraattisia teitä. Perussuomalaiset ovat panostaneet myös paikallisen tason puoluetyöhön ja sen myötä ehdokkaita saatiin kokoon ennätysmäärä. Puolueen puheenjohtajan selkeä julkisuuskuva tuki myötätuulta, mutta Soini on yksin liian pieni selitys näin merkittävälle vaalimenestykselle.
2) Vihreiden puolesta puhisivat yhä laajemmalle kantautuvat tiedot ympäristön tilasta ja siihen liittyvä tietoisuus muutoksen välttämättömyydestä. Vaikka kaikki puolueet vihertävät jonkin verran, uskottavimmin ympäristöasioita pitää kuitenkin esillä juuri Vihreä liitto. Tämän lisäksi puolueen imago osaavana ja nuorekkaana on varmasti vanhoja puolueita houkuttelevampi vaihtoehto liikkuville nuorille äänestäjille. Puolueen mainonta tarttui myös monikulttuurisuuden teemaan, suvaitsevaisuuden näkökulmasta. Verkkonäkyvyys oli varmasti yksi parhaista. Vihreä osaaminen näkyy verkossa.
3) Kokoomus on ollut muutospuolue Harri Holkerista lähtien. Hänen "hallittu rakennemuutoksensa" oli yhtä tunnettu kuin sutjaus "minä juon nyt kahvia". Kokoomus aisti 1980-luvun lopun muutostilanteen ja osallistui Esko Ahon lamahallitukseen. Tuohon murroksen aikaan paikantuu myös liberalistisen talouspolitiikan läpimurto Suomessa. Se sopi tietysti Kokoomukselle. Lopullisen läpimurron oikeisto teki nuoren puheenjohtajansa, Jyrki Kataisen voimin. Suomi otti uuden kurssin ja irtautui valtiojohtoisesta yhteiskuntakehityksestä kohti markkinavetoisempaa mallia. Kansa on halunnut muutosta, ja Kokoomus on sen puolesta valmis hartiavoimin talkoilemaan. Puoluekoneistoa on rasvattu iskukuntoon ja erityisesti nuoriin on panostettu. Puoluekoneisto on paikalliselta tasolta näyttänyt jo useissa vaaleissa voimansa. Puolueen julkisuuskuva valloittaa ja innostaa nuorekkaiden ministerien (erityisesti Katainen ja Stubb) kantamana.
Kaikkia kolmea voittajaa voidaan siis luonehtia muutoskykyisiksi ja uudistuneiksi. SDP:n uudistuminen jäi puolitiehen. Se ei ehtinyt vielä näihin vaaleihin kokoamaan rivejään uskottavasti. Eduskuntavaaleissa puolueen iskukyky on todennnäköisesti jo toinen. Siinä onnistumista tukee markkinaliberalismin kritiikki, joka esimerkiksi Britanniassa tuo jo työväenpuolueelle kannatusta. Samasta syystä Kokoomus joutunee asennoitumaan eduskuntavaaleihin toisin, ikäänkuin saavutettua ykkösasemaansa puolustaen. Markkinahenkinen muutospuhekaan ei varmaan eduskuntavaaleissa enää toimi yhtä uskottavasti.
Keskustan syväidentiteetin asiantuntija, puhemien Seppo Kääriäinen on ehtinyt peräänkuuluttaa Keskustalta nopeaa ja riitävää itseuudistumisen ohjelmaa. Näihin vaaleihin Alkiolta lainattu "Äänestä kotiasi" sekä vaalisloganinakin käytetty "rakasta muutosta" eivät kyllä kovin tuoreilta ja uskottavilta vaikuttaneet. Vaalien graafinen ilme oli mielestäni värikkyydessäänkin sekava. Sikinsokin menneet talot eivät kyllä tukeneet uskottavuutta. Keskustan on uudistuttava. Mutta miten, se jää nähtäväksi.
Menestyminen paikallisesti edellyttää onnistumista sekä paikallisen puolueyhteisön että henkilökohtaisella tasolla. Isojen muutostuulien kääntyessä vastaisiksi paikallisten toimijoiden varaan lasketaan paljon.
sunnuntai, 9. marraskuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
0 kommenttia:
Lähetä kommentti